Tulipahan törmättyä koiranäyttelyssä vallan ihanaan ihmisjoukkoon. Oikein ylpeillen isoon ääneen höpistiin porukalla kuinka yksikin on 30 vuotta jo keksinyt tekosyitä että pääsee autolla aina mahdollisimman lähelle. Milloin joku on ajanut invamerkityllä autolla ja leikkinyt vammaista että pääsee laivaankin helposti ja vaikka mitä. Joku on valehdellut sisääntulossa tuovansa lisätavaraa yhdelle lemmikkitavaramyyjälle niin pääsi ajamaan alueelle. On myös tallessa kaikenväriset parkkiliput ettei missään nimessä tarvitse maksaa sitä muutamaa euroa pysäköinnistä. Onhan se vallan kauheaa, jos pitää jostain maksaa!
Näyttely oli nurmikentällä, jonne oli luonnollisesti autolla ajaminen kielletty. Tämä porukka oli tietysti sitä mieltä, ettei nyt pieni autolla ajaminen mitään haittaa, ainakaan jos he ajavat. Kun ei kerran ole kylttejäkään ettei saa ajaa niin tietysti sen pitäisi olla sallittua! Entäs kun muutkin ajattelevat näin? Tai ei tietenkään, tämähän olisi vain heidän erivapautensa.
Samoin jo valiteltiin kun tuomari on niin hidas kun sattui useamman minuutin arvioimaan kymmentä erirotuista koiraa BIS-kehässä. Tuomari kun ei ollut näistä arvostellut aiemmin kuin korkeintaan pari, joten ihan normaalia se on että aikaa ottaa. Näköjään olisivat halunneet oman porukan koiran voittavan automaattisesti, mitä sitä turhaan arvioimaan.
Niin, ja olipahan hyvä kun jo ilakoitsivat kuinka tietysti afgaaninvinttikoira voittaa kun oli neljän parhaan joukossa. Mutta mitenkäs kävi, jäi toiseksi. Ihan oikein. Saisivat vähän miettiä muutenkin tekemisiään, jos niin heikolla on rahatilanne ettei voi parin euron parkkimaksua maksaa, ehkä kannattaisi keksiä joku toinen harrastus. Enemmän rahaa niihin koiriin menee ihan muutenkin.